Rakennuslupa

Viime viikolla saatiin rakennuslupa. Jipii, nyt päästään rakentaan taloa sellaisena, kun toivottiinkin =)

Varjopuolena tahdon kommentoida näitä byrokraattisia kiemuroita. Me maksettiin nimittäin tuosta ilosta lähes 1500 euroa. Voitteko kuvitella? Virkamiehet pyörittävät papereita keskenään ja nappasevat siitä ilosta tuollaisen rahasumman. Ei kai siinä voi muutamaa tuntia kauempaa heillä mennä, kun katsovat, että jep: värit oikein, katto määrätyssä kulmassa, kerrosluku – check, energiatodistus olemassa, pinta-ala – kyllä vain, aivan oikein! Minäkin alan nimittäin suunnitella uraa kunnanvirastossa, jos siellä on tuntiliksa tuollainen. No okei, myönnetään – me poikettiin hitusen kaavasta. Nimittäin yhden satasen veloittivat siitä, että ylitimme autokatoksellamme 20 senttimetriä sille sallitun viivanpaikan kartalla. (Eikä nyt ole kyse siitä, että olisimme jotenkin menneet lähentelemään naapuria liiaksi tai mitään muutakaan epäkorrektia – se nyt oli joku sattumanvarainen viiva siinä piirroksessa, jonka ylittämisestä sai pulittaa satasen verran.) Summa summarum: 1400 euroa jaettuna vaikka hihaista vetäistynä kymmenellä tunnilla => lyhyellä matikalla teen jakolaskun ihan päässä ja saan tulokseksi ymmärtääkseni 140 e/h. Not bad at all.

Mutta hei! Etten unohda: olihan sitä tuntiliksaa käytetty myös meidän turvallisuuden pohtimiseen. Tuli yksi ehto lupaan, jonka täyttäminen on edellytys sille, että voidaan pykätä talo pystyyn sellaisena kuin se on suunniteltu. Tämä koskee nimittäin meidän yläkerran makuuhuoneen ikkunoita, jotka lähtevät melkein lattiatasolta ja ovat siten vaarana asukkaille. Niistä voi nimittäin tippua, jos on huolimaton. Ikkunoihin pitää laittaa sellaiset turvasalvat, jotka saa avata vain hätätilanteessa. (Ei niitä vihreitä turvasalpoja, joita voitte nähdä Ikean ikkunoissa – onneksi pienet, valkoiset ja huomaamattomat.) Ikkuna aukeaa turvasalpojen ansiosta vain kymmenen senttiä raolleen, mutta sen enempää sitä ei saa aukaista kuin hätätilanteessa. Koskaan. Edes ikkunan ulkopuolta ei saa pestä niin, että sisältä aukaisisi ikkunan. Meidän pitää kivuta sinne viiteen-kuuteen metriin tikkailla ja pestä ikkunat sitä kautta. Eli menisiköhän siitä luvan könttähinnasta kuitenkin osa siihen maksuun, kun kunnasta joku aina toukokuussa tulee kytisteleen siihen kadulle meidän tontin kohdalle, miten niitä ikkunoita oikein pestään?! Näin sen täytyy olla...

Tänään tulee muuten se kirvesmies meille ”haastatteluun”. Pitäkää peukkuja, että jutut kohtaavat!